Ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja

Annex I-maat, liitteen I-maat

Annex I countries

Ilmastosopimuksen I liitteessä luetellut noin 40 teollisuusmaata, joilla on vahvempia velvoitteita kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Lähes samat maat, joita koskevat Kioton pöytäkirjan B-liittessä määritellyt päästöjä koskevat rajoitukset. (SY607)

COP, osapuolikonferenssi, osapuolten konferenssi

COP, Conference of the Parties

Ilmastosopimuksen korkein päättävä elin. Koostuu ilmastosopimuksen ratifioineista osapuolista (maista). Kokoontuu  yleensä kerran vuodessa marras-joulukuussa. Kahden viikon aikana käsitellään sopimuksen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä osapuolten virkamiesten kesken. Konferenssin lopussa päätöksistä neuvottelevat ministerit. Viimeisin konferenssi COP11 Montrealissa, Kanadassa marras-joulukuussa 2005. Seuraava marraskuussa 2006 Nairobissa, Keniassa. (SY607, PEW)

ilmastosopimus, kansainvälinen ilmastosopimus, ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus, UNFCCC

convention on climate change, climate convention, UNFCCC, United Nations Framework Convention on Climate Change

YK:n yleiskokous käynnisti kansainväliset neuvottelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vuonna 1990. Niiden tuloksena solmittiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 laaja sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen yleisistä tavoitteista ja keinoista. Siihen sisältyy myös kehittyneitä maita koskeva ohjeellinen tavoite päästöjen jäädyttämisestä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Pitkällä tähtäimellä sopimus asettaa tavoitteeksi ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiinnuttamisen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallisia häiriöitä ilmastojärjestelmässä. Tätä tasoa ei sopimuksessa ole määritelty numeerisesti. Astui voimaan maaliskuussa 1994. Ratifioinut tähän mennessä 189 maata eli lähes kaikki YK:n jäsenet mukaan lukien Yhdysvallat. Sopimusta täydennettiin Kiotossa, Japanissa vuonna 1997 Kioton pöytäkirjalla. (SY607, YT)

B-liitteen maat

Annex B countries

Kioton pöytäkirjan B-liitteessä luetellut teollisuusmaat, joille on siinä asetettu sitovat päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet. Mukaan kuuluvat myös EU ja sen jäsenmaat. EU:n 15 vanhan jäsenmaan pitää vähentää päästöjään kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008-2012. EU on jakanut velvoitteen sisäisesti uudestaan (niin sanottu EU-kupla). Suomen vähennysvelvoite on 0% eli päästöjen on pysyttävä vuoden 1990 tasolla. Vuonna 2004 EU:hun liittyneiden maiden vähennysvelvoite on 6-8%. (SY607, SY754)

sitoumuskausi, velvoitekausi

commitment period

Ajanjakso, jonka aikana Kioton pöytäkirjan asettamat päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet on täytettävä. Ensimmäinen velvoitekausi on 2008-2012. (SY607)  

Kioton mekanismit, joustomekanismit, Kioton joustomekanismit, mekanismit

Kyoto mechanisms, flexible mechanisms

Kioton pöytäkirja sallii kolme kansainväliseen yhteistyöhön perustuvaa mekanismia, joiden avulla päästöjen rajoitukset ja vähennykset voi pyrkiä saavuttamaan joustavasti ja kustannustehokkaasti: päästökauppa sekä CDM- ja JI-hankkeet. Mekanismeilla saa vain täydentää kotimaassa tehtäviä päästövähennyksiä. Määrällistä rajaa niiden käytölle ei kuitenkaan ole sovittu. (SY607)

Kioton pöytäkirja

Kyoto Protocol

Ilmastosopimuksen alainen, juridisesti sitova pöytäkirja. Hyväksyttiin Kiotossa 1997. Astui voimaan 16.2.2005. Velvoittaa teollisuusmaita vähentämään vuosina 2008-2012 kuuden kasvihuonekaasun päästöjä keskimäärin vähintään 5,2% vuoden 1990 tasosta. Osapuolet voivat itse valita keinot velvoitteen täyttämiseksi. Kotimaan toimia voi täydentää niin sanotuilla joustomekanismeilla. Velvoitteiden täyttämistä seurataan laajalla valvontajärjestelmällä. Vaati voimaantullakseen vähintään 55 ratifioivaa maata, joiden hiilidioksidipäästöjen määrä vuonna 1990 oli vähintään 55 prosenttia teollisuusmaiden päästöistä. EU ja sen jäsenvaltiot ratifioivat pöytäkirjan toukokuussa 2002. Ratkaiseva tekijä voimaantulon kannalta oli Venäjän päätös ratifioida pöytäkirja vuonna 2004. Tällä hetkellä 160 ilmastosopimuksen osapuolta on ratifioinut myös pöytäkirjan. Teollisuusmaista pöytäkirjaa eivät ole ratifioineet Yhdysvallat ja Australia. (SY 607)  

Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous, COP/MOP, osapuolikokous

COP/MOP, Meeting of the Parties

Kioton pöytäkirjan ylin päättävä elin. Kokoontuu vuosittain. Ensimmäinen pidettiin marras-joulukuussa 2005 Montrealissa ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin rinnalla. Päätösvaltaa saavat käyttää vain pöytäkirjan ratifioineet osapuolet. Muut ilmastosopimuksen osapuolet kuten Yhdysvallat saavat osallistua virallisiin kokouksiin vain tarkkailijana. (SY607)  

nielu, hiilinielu; maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous, LULUCF

sinks; Land Use, Land Use Change and Forestry, LULUCF

Prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä. Tärkeitä hiilinieluja ovat esimerkiksi valtameret ja metsät sekä kasvillisuus yleensä. Ilmastosopimus velvoittaa suojelemaan nieluja. Teollisuuusmaat voivat Kioton pöytäkirjan velvoitteita täyttäessään lukea hyväkseen myös kasvillisuuteen ja maaperään sitoutunutta hiiltä. Huomioon voidaan ottaa tietyin rajoituksin muun muassa metsittämisen, metsänhoidollisten toimenpiteiden sekä maatalous- ja laidunmaan hoidon nieluvaikutus. Metsäkadon aiheuttamat päästöt taas lisätään muihin päästöihin. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan yhteydessä nieluista käytetään ilmaisua, ´maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous`. Pöytäkirjaa koskevissa neuvotteluissa nielut olivat erittäin hankala kohta. (SY607, PCCC)

perusura

baseline

Päästökehitys, joka toteutuisi perusskenaariossa eli tilanteessa, jossa tiettyä hanketta tai ilmastopoliittisia toimenpiteitä ei toteutettaisi. Perusura voi olla esimerkiksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ilman kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimenpiteitä. (SY607)

perusvuosi, vertailuvuosi

base year

Vuosi, johon velvoitekauden vuosittaista päästömäärää verrataan Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa. Maiden päästöjä ensimmäisellä sitoumuskaudella verrataan joitakin siirtymätalousmaita lukuunottamatta niiden päästöihin vuonna 1990. Käytännössä useat maat joutuvat leikkaamaan päästöjään enemmän kuin niille jaettu vähennysvelvoite kertoo, koska niiden päästöt ovat nousseet vuodesta 1990. (SY607)

poistoyksikkö, RMU

Removal Unit, RMU

Päästöyksikkö, joka syntyy nielutoimenpiteillä saaduista nielujen lisäyksestä. Vaihdettavissa ensimmäisellä sitoumuskaudella muiden päästöyksiköiden kanssa, mutta ei voi säästää seuraavalle sitoumuskaudelle. (SY607)

päästöyksikkö

Ilmastopolitiikan "valuutta", jota käytetään muun muassa päästökaupassa. Osapuolen hallussa oleva päästöyksikkö antaa oikeuden vastaavaan kasvihuonekaasujen päästöön. Kioton pöytäkirjassa määritellään neljä eri tyyppiä: AAU, ERU, CER ja RMU. Yksi yksikkö vastaa yhtä ekvivalenttista hiilidioksiditonnia. Keskenään samanarvoisia ja vaihtokelpoisia. Rekisteröidään kansalliseen rekisteriin omille tileilleen. Osapuoli saa järjestelmän käynnistyessä tililleen päästöyksiköitä (AAU) sen sallittua päästömäärää (AA) vastaavan määrän. Se voi hankkia niitä lisää Kioton mekanismien avulla. Sitoumuskauden lopussa maan tilillä olevista päästöyksiköistä mitätöidään sen päästöjä vastaava määrä yksiköitä. Mahdollisesti ylijääneitä AAU-yksiköitä saa säästää seuraavalle sitoumuskaudelle rajoituksetta. ERU- ja CER-yksiköitä saa säästää rajoitetusti. RMU-yksiköitä ei saa säästää. EU:n päästökaupan yksikkö on EUA, mutta se ei ole Kioton pöytäkirjan määrittelemä yksikkö.(SY607)

sallittu päästömääräyksikkö, AAU-yksikkö, AAU

assigned amount unit, AAU

Kioton pöytäkirjan peruspäästöyksikkö. Kunkin osapuolen sallittu päästömäärä koostuu AAU-yksiköistä. Jos jonkun valtion sallittu päästömäärä on esimerkiksi 375 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia, niin tämä maa saa rekisteröidä 375 miljoonaa AAU-yksikköä. (SY607)

sallittu päästömäärä, päästökiintiö, AA

assigned amount, AA

Kioton pöytäkirjassa on kullekin B-liitteessä listatulle teollisuusmaalle määritelty prosentuaalinen päästöjen rajoittamis- tai vähentämisvelvoite sitoumuskautena 2008-2012. Se muunnetaan vuoden 2007 aikana päästökatoksi eli sallituksi päästömääräksi, jota ei saa ylittää. Ilmaistaan ekvivalenttisina hiilidioksiditonneina. Laskennan pohjana ovat osapuolten vuoden 2006 aikana toimittamat ja kansainvälisten tutkijoiden tarkastamat päästöraportit. Maan lopullinen sallittu päästömäärä saadaan näin: Ensin lasketaan sitoumuskauden keskimääräisen vuoden sallittu päästömäärä perusvuoden (yleensä 1990) päästöistä ja päästöjen rajoittamis- tai vähentämisvelvoitteesta lähtien. Saatu luku kerrotaan lopuksi viidellä eli sitoumuskauden pituudella. Sallittuun päästömäärään voidaan lisätä tai siitä vähennetään päästöyksiköitä joustomekanismien käytön tai nielutoimenpiteiden vuoksi. (SY607)