Ilmastonmuutos etenee

Tietoa muuttuvasta ilmastosta ja sen vaikutuksista luontoon, yhteiskuntaan ja yksilöihin

Ilmastonmuutos tarkoittaa ennen kaikkea ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta johtuvaa maapallon keskilämpötilan nousua. Taustalla on luonnollinen mekanismi joka tunnetaan nimellä kasvihuoneilmiö, sillä se muistuttaa hieman auringossa lämpenevää kasvihuonetta: lasi päästää auringon säteet sisään, mutta lämpö ei pääse ulos. Maapallon kohdalla puolestaan kasvihuonekaasut heijastavat lämmön takaisin maan pinnalle ja estävät sitä karkaamista avaruuteen.

Ilman tätä ilmiötä maapallo olisi jäinen, elinkelvoton planeetta, mutta voimistuessaan se nostaa lämpötiloja niin nopeasti, että sekä luonnon että ihmiskunnan on vaikea sopeutua siihen.

Merkittävin syy pitoisuuksien voimakkaaseen nousuun viimeisten vuosikymmenien aikana on ihmisen toiminta, ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden lisääntynyt käyttö.

Ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa

Maapallon ilmasto on muuttunut radikaalisti vuosimiljoonien aikana. Ilmastoa muuttavat luonnolliset prosessit kuten vulkaaninen toiminta eli tulivuorenpurkaukset, muutokset auringon aktiivisuudessa sekä mannerlaattojen liikkeet. Maapallon historiaan liittyy sekä useita jääkausia että niiden välisiä lämpimiä jaksoja, joita nimitetään interglasiaaleiksi.

Tällä hetkellä vallitsee kuitenkin vahva yksimielisyys siitä että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta eikä muutoksen nopeus mahdu luonnollisen vaihtelun piiriin. Hiilidioksioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat nousseet teollistumisen jälkeen jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla.

Fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, hiilen ja maakaasun käyttö on vapauttanut valtavan määrän niihin sitoutunutta hiiltä ilmakehään. Vaikutuksensa on ollut myös maankäytön muutoksilla, hiiltä sitovaa metsää on raivattu viljelyn ja karjanhoidon tieltä. Hiilidioksidin lisäksi ovat lisääntyneet myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani ja dityppioksidi.

IPCC eli Hallitustenvälinen ilmastopaneeli totesi viidennessä arviointiraportissaan että ihmisen toiminta on 95 prosentin todennäköisyydellä syynä viimeaikaiseen lämpenemiseen. Vuoteen 2017 mennessä ihmisen aiheuttama lämpötilan nousu verrattuna esiteolliseen aikaan on ollut noin 0,8-1.2 °C.

Vaikutukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vaikeasti mallinnettavia, sillä prosessi sisältää erilaisia takaisinkytkentöjä ja kynnyksiä joiden kohdalla muutokset voivat olla dramaattisia. Esimerkiksi ikiroudan sulaminen lämpenemisen seurauksena vapauttaa maaperään sitoutuneita kasvihuonekaasuja kuten metaania, näin entisestään ruokkien prosessia. Samoin jäätiköiden katoaminen vähentää maapallon albedoa eli kykyä heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, jälleen lisäten lämpenemistä.

Huomioitavia tekijöitä on runsaasti, pilvisyyden kasvu, kasvillisuuden muutokset sekä merien happamoituminen vain esimerkkeinä. Sen vuoksi ilmastotiede ei voi antaa täsmällistä ”sääennustetta”, vaan tuottaa mallinnuksia joista voidaan päätellä todennäköisimpiä skenaarioita sekä myös ääripäitä.

Yhdysvaltojen National Oceanic and Atmospheric Administration on arvioinut että ilmasto on lämmennyt noin 0,17 °C vuosikymmenessä vuodesta 1981 alkaen, ja IPCC:n raportti ennustaa lämpenemisen jatkuvan noin 0,1-0,3 °C/vuosikymmen. On muistettava että arviot koskevat koko maapallon keskiarvoa, alueellisesti lämpeneminen on huomattavasti tätä suurempaa, ja myös kohdistuu epätasaisesti eri vuodenaikoihin.

ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötilaan
Kuvan lähde: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, Ilmasto-opas.fi

1,5 asteen rajassa pysyminen vaatisi että nettopäästöt laskettaisiin nollaan vuoteen 2050 mennessä, 45% vähennys tulisi saavuttaa jo vuonna 2030. Lämpotilan kääntyminen jälleen laskuun tapahtuisi vasta hyvin pitkällä aikavälillä, sillä jo tuotetut kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä vielä pitkään.

Lämpötilan nousulla on useita vaikutuksia sekä luontoon että yhteiskuntiin. Osaa seurauksista voidaan ennustaa paremmin, toiset ovat spekulatiivisia ja kaikkia emme voi edes ennakkoon tietää. Merkittäviä muutoksia ovat ainakin seuraavat:

  • Merenpinnan nousu uhkaa useita saaria sekä rannikkoalueita
  • Kuivuus kuumenevilla alueilla johtaa vesipulan lisäksi maastopalojen lisääntymiseen
  • Sateisuuden lisääntyminen alueittain voi kasvattaa tulvien mahdollisuutta
  • Pahenevat helleaallot vaikuttavat elämään myös kaupungeissa
  • Vaikutuksista kärsivät eniten köyhät yhteiskunnat ja väestöryhmät
  • Taudit, tuholaiset ja tulokaslajit leviävät uusille alueille
  • Eläinten ja kasvien massasukupuutto jatkuu elinympäristöjen muuttuessa ja hävitessä kokonaan

Vaikka ilmastonmuutos ja sen aiheuttama lämpeneminen on jossain määrin peruuttamaton tosiasia, on lämmönnousun määrällä keskeinen merkitys seurauksiin. Jo 2 asteen taso aiheuttaa merkittävästi suurempia haittavaikutuksia kuin pysyminen 1,5 asteen rajoissa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

On selvää että globaali ilmastonmuutos on mittasuhteiltaan sen kokoluokan haaste, että sen kohtaamiseen vaaditaan kansainvälistä yhteistyötä. Pääroolissa ovat YK:n ja EU:n kaltaiset kansainväliset järjestöt. Myös valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen valinnoilla sekä sääntelyllä on suuri merkitys.

Optimistinen visio on että teknologian kehittymisen myötä ilmastonmuutos voidaan jopa pysäyttää kokonaan. Tämä vaatisi suuria investointeja muun muassa puhtaaseen energiatuotantoon sekä hiilen sitomiseen ilmakehästä. Esimerkki tällaisesta megaprojektista on ehdotus Saharan metsittämisestä.

Toinen näkemys on että suuremmat vähennykset tulevat vaatimaan kulutuksen kokonaisvaltaista vähentämistä, jopa suoranaista niukkuutta tiettyjen totuttujen materiaalisten hyödykkeiden suhteen. Puhutaan ekologisesta rekonstruktiosta jossa uusi elämäntapa ja yhteiskunta rakentuu kestäville periaatteille.

Yksilö ei kuitenkaan kokonaan vapaudu vastuusta. Suomalaisen hiilijalanjälki on kolminkertainen maailman keskiarvoon nähden. Suurimman osan tästä muodostaa asuminen, ruoka ja liikenne, mutta myös muun kulutuksen osuus on merkittävä.

Yksittäinen ihminen voi vähentää kuormitustaan muun muassa seuraavin keinoin:

  • Luovu omasta autosta tai vähennä sen käyttöä, siirry julkisiin tai kulje pyöräillen ja jalan
  • Vältä lentomatkustamista. Mahdollisuuksien mukaan suosi junia
  • Lisää kasvisravintoa, vähennä liha- ja maitotuotteita
  • Syö sesonkien mukaisesti lähellä tuotettua ruokaa
  • Osallistu kiertotalouteen ja harrasta yhteiskäyttöä
  • Lajittele ja kierrätä jätteet
  • Säästä sähkössä, lämmityksessä ja vedenkulutuksessa
  • Kompensoi päästöjä esimerkiksi välttämättömien lentomatkojen osalta

Osa muutoksista on verrattain helppoja, ja säästeliäisyydestä kiittää ilmaston lisäksi myös terveys ja lompakko!